Messinkiä, mustaa ja putkinaulakko.

Tälläkertaa kurkataan meidän eteiseen näin kurakelien kunniaksi. Onkohan se nuo syksyn sävyt vai mikä, kun talvivaatteet valikoituu aina niin tummiksi? Parempi olisi, kun tuonne harmaaseen menisi väripilkuksi, piristäisi ehkä vahingossa itseään ja muutamaa vastaantulijaa. 

No, vetimien synkkyydestä huolimatta, oli purojen solina kera lintujen lurittelun melko piristävää aamupäivällä suurlätäköiden läpi taivaltaessani kuntosalille. Kevättä on ilmassa, ah autuutta! Kuralätäkötkin naurattaa kun kevättä ajattelee. Vaikka ne taitaa naurattaa aina kun on kaksivuotias seurassa kumisaappainensa! Hiekkalaatikkoonkin, joka on tätänykyä kurainen uima-allas, pöllähti poika tuo ja vedet valua virtasivat napaan saakka kurahousujen lahkeesta. No sattuuhan tuota, onneksi oli pyykkipäivä!

Litsläts pysykööt vaan kurat ulkona niin eteisen hoitaja kiittää ja kumartaa!

Naulakkomme taiteiltiin oikein klassikko diy:nä putkiosaston vempaimista. Pidän siitä kovasti, vaikka onkin harvinaisen trendikäs meidän kotiin. Kivan ilmavasti se tuossa hengareita roikottaa!

Mukavia kuraleikkejä isoille ja pienille!

ps. Jos joku tätitarkka (kuten mieheni)  mahtoi huomata, oli otsikossa virhe. Eihän se mitään kuparia sentään ole vaan messinkiä. No nyt on harhaanjohtaminen lopetettu ja otsikkoon kirjoitettu oikea aine. :D