Pihalla

Syyskuu on ollut meille hyvä. Ihana aurinko on antanut virtaa tekemisen täyteisille päiville. Flunssakin kävi kaatamassa meitä vuorotellen, mutta siihenkin tepsi aurinko, eikä tauti lannistanut ihan tyystin. On niin paljon mukavampaa katsella sohvalta ulos kun puidenlehdet välkkyy valossa.

Pihaa olen yrittänyt muuttaa remonttivuoden mutapellosta oleskelukelpoisammaksi. Maa muokkaantuu, perennapenkit täyttyy ja nurmikkokin alkaa olla melko tiheää ja sitä on uskallettukin jo muutaman kerran parturoida. Vuosikaudet villiintyneen pihan kätköistä alkaa kuoriutua aika ihana oma puutarha. Nyt jo odotan kevättä, tähän tekemiseen voisin ihan vaikka hurahtaa.

Omenat on aikalailla akuutissa tilassa, hillot, soseet, piirakat, joka illalle riittää keittiössä essupuuhia. Kyllä omenapuu on talokaupoissa suuren suuri plussa! Puutarhapuuhiin on ollutkin aika kiva paeta remontintekopakkoa. Varmasti säät vielä meidät sisään ajaa, syksy on paras vaikka vähän haikeakin, tietäähän sen, talvi tulee pian perästä. Nyt vielä hetki nautitaan aurinkoisista päivistä!

Ollaan me vähän taloakin edistetty. Viikko sitten saatiin vaihtaa sisäänkäynnin eurolavaportaat uusiin askelmiin. Alkuperäiset kaiteet saatiin säilytettyä ja meidän Pappa taidokkaasti korjasi ja paikkaili niitä. Ison työn teki hän muutenkin koko porrasurakassa ja saatiinkin sen vuoksi päivässä vaihto tehtyä, eikä tarvinnut lasten kanssa sen enemmin pomppia portaattomasta oviaukosta. Vuoden päästä sitten maalaillaan tilkkutäkki-ilme peittoon kun kyllästetty puu on maalauskelposeksi kulunut.

Ilonin Anna